Tämän sivuston tarkoituksena on toimia toisaalta eräänlaisena päiväkirjana ja toisaalta dokumenttiarkistona maistetuista viineistä. Osa postauksista on maisteluista, osa viinitiedosta ja osa jostain muusta maisteluun liittyvästä.
”Matka alkaa ensimmäisestä askeleesta”
Ennen kuin matka voi alkaa, on selvitettävä sen lähtöpiste. Ensimmäiset kokemukseni viineistä oli -90 luvun nuoruusvuosina, ”omppujytä”, ”marlinhelmeilevä” ja kotiviini. Kuten arvata saattaa, makunautinto ei ollut kummoinen ja olin varma, etten enää ikinä juo viiniä. Ja pitkään siihen menikin. Erityisesti valkoviinit aiheuttivat pitkään takaumia teinivuosille ja ne jäivät nauttimatta.
Jossain vaiheessa työelämässä alkoi tulla vastaan illallisia ja muita tilaisuuksia, joissa tarjolla oli viiniä. Siihen aikaan oli mentävä muiden mukana, sillä vaihtoehtoja ei oikeastaan ollut. Ja niinpä jouduin maistelemaan viinejä ennakkoluuloista huolimatta. Nämä uudet maistelut eivät vastanneet muistikuviani ja niin huomasin ihmetteleväni Alkossa pulloja. Valinta osui poikkeuksetta alahyllylle ja sieltä mukaan poimin pullon, jossa oli miellyttävä etiketti. Välillä onnistuin paremmin ja välillä huonommin.
”Blogi oppimisen ja dokumentoinnin avuksi”
Jossain vaiheessa aloin tarkastelemaan etiketistä muutakin kuin visuaalista ja muutama rypälekin tuli tutuksi. Siinä mielessä, että ne olivat ”turvallisia”, eli liian voimakkaita, vaan helposti nautittavia. Yksi suosikkini oli Merlot. Vuosien saatossa tilanne ja maku ovat tietenkin muuttuneet ja nykyään valintaan vaikuttaa jo muutkin asiat kuin etiketti ja alahylly. Minulla on joitain suosikkeja, joista on helppo valita. Mutta se ei enää riitä. Haluan oppia tuntemaan paremmin rypäleet, tunnistaa maut ja yhdistää viinit ja ruuat. Miettiessäni miten toimia, tuli ajatus blogista mieleeni. Erilaisia viiniin ja muihin juomiin keskittyviä blogeja on lukuisia hieman erilaisilla painotuksilla. Tässä blogissa tulee olemaan sekalainen kokoelma maisteluharjoituksia, henkilökohtaisia viiniarvioita, seassa ruokaa ja herkkuja. Ainakin. Jossain vaiheessa voi punainen lanka olla hukassa, mutta eiköhän se sieltä sitten taas löydy.
Seuraavassa postauksessa esittelen muutaman ”turvaviinin”, ne, jotka toimivat aina ja jotka on helppo napata mukaan.
Maistellen, Taina
