Kaiken herkullisen lisäksi pidän kovasti lukemisesta ja historiasta, ja siksi matka makujen maailmaan alkaakin katsauksella viinin historiaan.
Ihmisen ja alkoholin yhteisen taipaleen alku on hämärän peitossa, mutta hyvin todennäköistä on, että käyneiden hedelmien ja marjojen päihdyttävä vaikutus on havaittu ja jossain vaiheessa on, todennäköisesti vahingossa, opittu valmistamaan alkoholijuomia. Alkoholin valmistushan on periaatteessa hyvin yksinkertaista, siihen tarvitaan vain sokeria ja hiivaa sekä nestettä.
Viinin historian alkutaival
Ensimmäiset todisteet rypäleviinin valmistuksesta on löydetty Georgiasta. Keramiikanpaloissa on säilynyt kemiallisia jäämiä, joiden perusteella tiedetään viiniä tehdyn jo noin 8000 vuotta sitten. Tuolloin eletty kivikautta, joten viinin nauttimisella on hyvin pitkät perinteet. Oluella perinne on vielä pidempi, sillä sitä on valmistettu jo yli 10000 vuotta sitten.
Viinin historiasta on todennettua tietoa hyvin kaukaa menneisyydestä. Maailman varhaisimman tunnetun viinivalmistamon jäänteet on löydetty Armeniasta; rypäleiden puristamiseen käytetty allas, käymisallas, säilytysruukkuja sekä juoma-astioita. Astiat on ajoitettu nykypäivästä reilun 6000 vuoden päähän. Tältä alueelta (Kaukasukselta) on myös toimitettu viinejä Kaksoisvirtainmaan ensimmäisiin korkeakulttuureihin.
Aikojen kuluessa viininviljely levisi Mesopotamiaan ja Egyptiin sekä siitä edemmäs itään aina Kiinaan saakka. Euroopassa viini levisi foinikialaisten kauppiaitten välityksellä koko Välimeren alueelle. Vanhin säilynyt viininviljelyn on 100-luvun alusta eaa. Tässä Herrasmiesmaanviljelijän käsikirjassa on kuvattu yksityiskohtaisesti rypälelaatuja, kaikkea viininviljelyyn liittyvää ja viinin käyttöä sairauksiin.
Viinikulttuurin leviäminen Euroopassa
Kristinuskon leviäminen Euroopassa tuki viinikulttuuria, sillä sen nauttiminen ehtoollisessa oli pyhä toimitus. Keskiajalla viininviljelys siirtyi suurimmaksi osaksi luostareille, jotka hallinnoivat viiniviljelymaita. Tuolloin viinit eivät säilyneet kovin hyvin ja ne juotiin yleensä nuorina. Makeat viinit olivat suosiossa.
1200-luvulta alkaen viinin viljely yleistyi kaupunkivaltioissa, erityisesti Italian alueella. Uusia rypälelaatuja jalostettiin ja viljelysmaata lisättiin. Tuohon aikaan ilmasto oli nykyistä lämpimämpää ja viiniä viljeltiin myös Pohjois-Ranskassa ja Englannissa.
Löytöretket levittivät viinin viljelyä kaikkialle maailmaan, missä olosuhteet olivat sille suotuisat. 1500-luvulla Eurooppaan tuotiin jo amerikkalaista viiniä. 1700-luvun loppuun mennessä viinikulttuuri oli jo saavuttanut Australiaan ja Uuden-Seelannin. Kiinassa viinin nykyaikainen viljely aloitettiin 1892.
Viinikulttuurin leviämisen myötä viinin viljelys ja säilytys kehittyivät nopeasti. Rypälelaatuja jalostettiin kestävämmiksi ja viiniä alettiin pullottamaan lasipulloihin, jotka suljettiin luonnonkorkilla. 1700-luvulla syntyi samppanja, portviini, marsala, sherry ja vermutti sekä Bordeaux’n alueen viinit. Seuraavalla vuosisadalla viinistä saatiin alkoholipitoisempaa ja paremmin säilyvää lisäämällä sokeria käymisprosessin lopussa. Näihin aikoihin syntyi myös viinin teollinen tuotanto.
Historiasta nykypäivään
Tavoissa viljellä viiniä ei ole satojen vuosien saatossa tapahtunut merkittäviä muutoksia. Sen sijaan viinin valmistus on kehittynyt viimeisten vuosikymmenien merkittävästi. Tuotantolaitokset ovat koneohjattuja ja käymisastioiden lämpötiloja seurataan tarkasti. Tämä mahdollistaa laadukkaiden viinien valmistamisen sellaisillakin alueilla, joita pidettiin aiemmin liian lämpiminä.
